Meinasin just alkaa selittää siit et miten mul ei oo taaskaa mitää kuvii ja yhyyyhhyyy... Mitä paskaa. Mulla on tuol yläkerrassa kamera, jossa on ihan tarpeeks kuvia. Oon muutenki alkanu käyttää ihan ihme tekosyitä. "no en mä tee noit läksyi ku en mä osaa kuitenkaa..." Aha, eli luulet olevas niin tyhmä et vaikka yrittäisit ni et mitenkään voi onnistua? "kyl mä voin tän yhen viestin lähettää ku oon muuten nii hyvä oppilas." Takas kohtaan a). Sä et tee läksyjä ja sit ku niit asioita käsitellään sä tekstaat, way to go! Ei mikää ihme ettet osaa mitää.
Mä jotenki pakoilen totuutta. Mä jätän huomioimatta/tekemättä asioita joista mulla on aikaisemmasta huonot muistot. Mä en tiedä miten saisin mun päähän taottua: rakas, sä olet koulussa jossa on monen monta ihmistä, sun täytyy oikeesti näyttää et osaat, sä et oo yksin, sun ylioppilaskirjoitukset on vasta 2 vuoden päästä, sä oot ollu lukiossa kuukauden ja on todella pienet mahdollisuudet et suututat ihmisiä ihan vaan olemalla oma itsesi. (tietenki se on mahdollista mutta me yritetään nyt ajatella positiivisesti)
Mä oon muuttunu. En välttämät sillee et kukaa muu huomais mut ite huomaan. Ja se muutos on parempaan suuntaan. Ainoo mikä ei mun ajattelutavassa oo muuttunu on se et ajattelen liikaa mitä muut ajattelee musta. Ihan kuin sillä olis oikeesti mitään väliä. Jos olet hieman tyhmä ni siinähän olet. Ethän sä yhtäkkiä viisaammakskaa tuu. Eikä se luultavasti ees kiinnosta muita tai ne ei huomaa sitä, miks siis stressata. Ole vaan oma ittes, mut pliis vähän ujompi, jooko Rebecca...?
 |
| Aina on pakko olla yks insanity kuva. eikös? |
